Tulipa pitkästä aikaa viiletettyä pulkan kyydissä! Nox & Pinja lähtivät vetämään ja otin Ketkun mukaan juoksemaan vapaana. Käytiin kääntymässä kuivurilla ja tuossa suoran päässä risteyksessä. Ihmeen lujaa tuo pentukin jo juoksee, ei jäänyt paljoa jälkeen. Tosin eipä se haitannutkaan vaikka ei vielä samaa vauhtia kulje, matkaahan oli n. 100 m per suunta. :-D Joutuipa tuo Pinjakin kerran vetämään. Se on todella laiska vetäjä laukassa, valjakossa siitä on hyötyä lähinnä raskaassa kelissä hitailla pätkillä ja uusien opetuksessa. Muuten on yleensä vapaamatkustaja. Pinjan tytär Nox on sitten se toinen ääripää, käy todella kuumana vedosta ja vetää hyvin. Innostaa muutkin juoksemaan kovempaa.
Pulkkailua on kokeiltu pari kertaa aiemminkin, tässä pari
vanhaa kuvaa v. 2011. Vetämässä Nox & Saga.
Nox pääsikin tänään kokeilemaan johtamista yksin. On se sitä joskus kokeillutkin, mutta koska viime talvena ei voinut edes ajaa niin siitä on kauan aikaa. Hyvin se kulki, risteyksissä pitää vaan käskyttää jatkossa aikaisemmin, se kääntyy katsomaan eikö ohjeita jo tule. Ohjeet sitten toteuttaakin juuri niinkuin pitää, suunnat ovat hallussa. Huomenna voisi laittaa sen Sagan pariksi ja kävisi jälleen tuolla pellon puolella tekemässä uraa...
Noxin kanssa juoksivat aloittelevat rekikoirat Villa & Ais. Villa on ollut koko ajan tasaisen hyvä, niin tänäänkin. Ais pureksii yhä liinoja, mutta ei pahasti. Pinja oli Villan parina ja juoksihan se juuri sen verran että mukana pysyy, vetointoa ei tosiaan laukassa ole. Ei ole koskaan ollutkaan, se on muutenkin tosi rauhallinen koira. Mutta kun tulee vastaan umpihankea tai mäki niin silloin tilanne muuttuu, Pinjassa herää neliveto.
Noxin kanssa juoksivat aloittelevat rekikoirat Villa & Ais. Villa on ollut koko ajan tasaisen hyvä, niin tänäänkin. Ais pureksii yhä liinoja, mutta ei pahasti. Pinja oli Villan parina ja juoksihan se juuri sen verran että mukana pysyy, vetointoa ei tosiaan laukassa ole. Ei ole koskaan ollutkaan, se on muutenkin tosi rauhallinen koira. Mutta kun tulee vastaan umpihankea tai mäki niin silloin tilanne muuttuu, Pinjassa herää neliveto.
Noxin johtokokeilun jälkeen vaihdoin porukkaa. Johtoon tulivat pikkubortsut Shira & Saga, kumpikin suurinpiirtein medikokoinen joten hankea ei tarvitse olla paljoa ja nuo uppoavat syvään. Niiden taakse laitoin Noxin yksinään ja jätinkin seisingin pois (se narunpätkä joka menee pannasta pääliinaan). Pyöräkoirina toimivat Villa & Pinja. Nox juoksi vapaana siksi, että aioin kokeilla ajaa umpihankeen pellolle ja koirat sotkeentuvat vähemmän kun jättää seiskoja pois. Shiran ja Sagan pidin kiinni toisissaan, koska Shira puoltaa vasempaan ja Saga oikeaan ja jos ne ovat irrallaan näin pitkän tauon jälkeen, ne voivat ajautua käännöksissä liian kauas toisistaan jolloin ollaan jumissa.
Umpihanki ei ollut syvää pitkäkinttuisille, mutta pienimmät upposivat syvään ja lumi oli tosi märkää ja raskasta, alla epätasainen kynnöspelto. Teimme pienen lenkin ja ajattelin vähitellen suurentaa sitä. Samalla tulee hyvää harjoittelua koskemattomassa lumessa ajoa ilman reittiä. Kunhan lunta on enemmän, voi pellolle tehdä vakireitin traktorilla, mutta toistaiseksi se ei onnistu lumen puutteen vuoksi. Risteillään siis pihalla, metsässä ja tuossa pellon reunassa.
Umpihanki ei ollut syvää pitkäkinttuisille, mutta pienimmät upposivat syvään ja lumi oli tosi märkää ja raskasta, alla epätasainen kynnöspelto. Teimme pienen lenkin ja ajattelin vähitellen suurentaa sitä. Samalla tulee hyvää harjoittelua koskemattomassa lumessa ajoa ilman reittiä. Kunhan lunta on enemmän, voi pellolle tehdä vakireitin traktorilla, mutta toistaiseksi se ei onnistu lumen puutteen vuoksi. Risteillään siis pihalla, metsässä ja tuossa pellon reunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti